Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kunkin kuukauden päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Yleisimmin käytetään lämmitystarvelukua S17, joka lasketaan +17°C:ksi oletetun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon erotuksen perusteella. Kuukauden lämmitystarveluku on vuorokautisten lämmitystarvelukujen summa ja vuoden lämmitystarveluku on vastavasti kuukausittaisten lämmitystarvelukujen summa. Vertailuarvona eli normaalivuoden lämmitystarvelukuna käytetään vuosien 1971-2000 keskimääräistä lämmitystarvelukua. Lämmitystarveluvun laskennassa ei oteta huomioon päiviä, joiden keskilämpötila on keväällä yli +10°C ja syksyllä yli +12°C. Tällöin oletetaan, että kiinteistöjen lämmitys lopetetaan ja aloitetaan päivittäin ulkolämpötilan ylittäessä tai alittaessa mainitut rajat.

Lämmitystarveluvut vertailukaudella 1971-2000

       I       II      III     IV      V       VI      VII     VIII    IX      X       XI      XII     vuosi
Jomala    599     577     559     424     216     36      7       22      160     320     433     543     3896
Vantaa    691     647     593     402     165     18      4       27      185     364     502     631     4229
Helsinki- 657     619     574     404     169     12      2       15      144     331     468     594     3989
Kaisaniemi
Pori      680     639     589     413     189     25      5       29      195     364     500     627     4255
Turku     667     629     582     399     170     19      4       23      170     352     488     612     4115
Tampere-  734     681     614     411     186     29      6       39      211     382     537     672     4502
Pirkkala
Lahti     737     686     615     419     172     25      6       36      215     394     533     674     4512
Laune
Lappeen   771     702     624     425     177     26      6       34      204     404     548     691     4612
ranta  
Jyväs     789     727     650     464     217     43      13      63      251     427     576     725     4945
kylä
Vaasa     732     667     620     445     215     33      9       47      221     397     535     667     4588
Kuopio    820     748     657     468     213     34      8       43      216     415     579     742     4943
Joensuu   837     762     670     479     231     43      12      55      237     434     598     759     5117
Kajaani   867     783     695     502     260     59      21      82      266     460     630     795     5420
Oulu      829     749     674     484     263     49      11      62      243     442     606     758     5170
Sodankylä 964     840     759     570     358     113     55      150     330     545     742     911     6337
Ivalo     947     823     752     575     387     153     76      157     328     545     744     894     6381

Lämpöhäviöiden tarvitseman energiamäärän lisäksi lämpimän käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan 58 kwh/m3 energiaa [13]. Ihminen käyttää vettä vuorokaudessa noin 155 litraa [14]. Tästä vesimäärästä on lämmintä käyttövettä 45–50 litraa vuorokaudessa/ henkilö [15]. Näin ollen yhden henkilön käyttämä lämminvesimäärä vaatii vuodessa energiaa noin 1060 kWh.

LÄMMITY

Infolähteitä: keskuslammityskattiloita etc

aurinkoenergia

varaajia

Eristetietoutta

SPU : 0.023 => 100mm levylle 0.23
finfoam : 0.034 => 150mm levylle 0.23
selluvilla: 0.039 => 175mm eriste 0.22

New ideas in energy & insulation

vacuum

VACUSPE

EPS-eristeet tehdään samasta raaka-aineesta kuin XPS-eristeet (Finnfoam ja Solimate/Styrofoam), vain eristeeksi valmistustapa poikkeaa (paisutettu polystyreeni = EPS / suulakepuristettu polystyreeni = XPS). Eli Finnfoamilla ei ole mitään tekemistä uretaanieristeiden kanssa, jotka vetävät vettä kuin pesusieni. EPS-luokituksessa tuotteet jaotellaan lyhytaikaisen purituslujuuden ja vedenimeytymisen perustella. EPS100 Lattia -laadussa sallitut arvot ovat muistaakseni seuraavasti; lyhytaikainen puristuslujus täytyy olla min 10000 kg/m2 ja vedenimeytyminen alle 5%. EPS120 routa -laadussa vastaavat arvot ovat min. 12000 kg/m2 ja alle 2%. Lisäksi valmistetaan ns raskaita laatuja joiden ominaisuudet vastaavat pitkälti XPS-eristeiden ominaisuuksia tai ovat osittain jopa parempia (kuten eristävyys, vedenimeytyminen alle 1%), mutta ovat hinnaltaan huomattavasti edullisempia (15 - 20%). EPS-tuotantoa valvoo Suomessa VTT ! Sokkelin ulkopuolisessa routaeristyksessä määräykset vaatii käyttämään min EPS120 -laatua. Ajoluiskat ja autotallinedustat eristetään raskaammilla laaduilla. Sokkelin sisäpuoliseen eristämiseen ja sokkli halkaisuun käy EPS100 -lattia laatu. Routaeristettäessä EPS-eristeillä ei erillistä muovikalvoa käytetä. Lisätietoa saa rautakaupasta ja rakentaja.fi sivulta. ...rakentaja.fi haku: eps routaeriste